top of page

Palkinnot ja apurahat 2022


Suomen Taideyhdistys jakoi lähes 300 000 euroa kuvataiteelle


Suomen Taideyhdistys myöntää vuosittain kolmetoista merkittävää taidepalkintoa (Dukaattipalkinto nuorelle taiteilijalle, Tunnustuspalkinto varttuneelle taiteilijalle, kymmenen William Thuring -palkintoa 35–45-vuotiaille taiteilijoille ja Edvard Richter -kirjallisuuspalkinto) sekä jakaa apurahoja nuorille taiteilijoille ja taiteesta kirjoittaville. Palkintojen ja apurahojen yhteissumma oli tänä vuonna 298 500 euroa.



ROMA AUSKALNYTE Titled, 2017, C-print, 150 x 90 cm
ROMA AUSKALNYTE Titled, 2017, C-print, 150 x 90 cm. Courtesy of the artist.

Dukaattipalkinto Roma Auskalnytelle


Nuoren taiteilijan Dukaattipalkinnon sai eri taidelajien välimaastossa työskentelevä kuvataiteilija Roma Auskalnyte. Palkintosumma on 16 000 euroa. Vuonna 1858 perustettu Dukaattipalkinto on Suomen vanhin taidepalkinto ja Suomen Taideyhdistyksen palkinnoista merkittävin.


Roma Auskalnytella (s. 1988, Šilutė, Liettua) on vahva grafiikan tausta, joka ulottuu perfomatiivisissa teoksissa taiteilijan kehon painaumaksi ja sen tekemäksi jäljeksi. Teokset saattavat syntyä dialogissa kirjallisten, kuvallisten tai materiaalisten viittausten kanssa, jotka liittävät materiaalisen henkilökohtaisen fyysisen teon jäljet kulttuurisen muistin jälkiin.


Roma Auskalnyte on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2016. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä.



ROMA AUSKALNYTE Seer and the death of seer, 2021, video installation, 1:30 min loop. Courtesy of the artist.


Tunnustuspalkinto Jan Kenneth Weckmanille


Tunnustuspalkinto merkittävästä elämäntyöstä taiteen parissa myönnettiin kuvataiteilija Jan Kenneth Weckmanille. Palkintosumma on 10 000 euroa.


Jan Kenneth Weckman (s. 1946, Helsinki) tunnetaan pitkän uransa ajalta omaa tietään kulkeneena graafikkona, maalarina, kirjoittajana, taidekeskustelijana ja taideopettajana. Hänen teoksissaan piirtäminen ja kirjoittaminen, niiden tekstuuri ja tilallisuus kietoutuvat yhä uudelleen toisiinsa. Omintakeinen mysteeri ja kaiken merkityksenmuodostumisen kerrostuneisuus nousee aavisteltavaksi. Teokset rakentavat mielen karttoja, esittävät tietynlaista salatietoa, jota vain kuvataide voi yrittää tavoitella. Weckmanin teoksia luonnehtii aina liike ja muutos, jatkuva matka ja löytämisen riemu enemmän kuin tiettyyn päämäärään pysähtyminen.


Jan Kenneth Weckman on opiskellut Vapaassa taidekoulussa vuonna 1969 ja Taideakatemian koulussa vuosina 1969–1973 sekä valmistunut taiteen tohtoriksi vuonna 2005. Hän on opettanut useita vuosia Taideteollisessa korkeakoulussa. Weckman sai Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinnon vuonna 1978. Hän asuu ja työskentelee Turussa.


JAN KENNETH WECKMAN Täydellinen selitys, 2022, öljy kankaalle, 140 x 105 cm. KUVA: Jussi Tiainen


William Thuring -palkinnot


William Thurings stiftelse on Suomen Taideyhdistyksen tärkein tukija. William Thuringin nimeä kantavat palkinnot, yksi pääpalkinto ja yhdeksän nimikkopalkintoa, myönnetään 35–45-vuotiaille kuvataiteilijoille. Pääpalkinto on suuruudeltaan 14 000 euroa, nimikkopalkinto 6 500 euroa.


William Thuring -pääpalkinto Kholod Hawashille


Kholod Hawash on asunut ja työskennellyt Suomessa, nykyisin Espoossa, vuodesta 2018 saakka. Hän syntyi vuonna 1977 Basrassa, Irakissa ja on asunut myös Jordaniassa.

Hawash on tekstiilitaiteilija, joka aloitti piirroksilla, mutta ryhtyi sitten kokeilemaan lapsuudessaan äidiltään oppimiaan ompelutekniikoita. Hän tekee kaikki työnsä käsin, edelleen usein istumalla ja ompelemalla lattialla. Yhden teoksen tekemiseen kuluu pari kuukautta, ja taiteilija työskentelee päivittäin vähintään 3-4 tuntia. Hänen taiteensa kumpuaa kotiseudun perinnöstä, maisemista, toiveista ja muistoista, ja samalla siihen kätkeytyy vahva viesti naisena olemisen kunnioittamisesta. Hawash on sanonut, että tärkeä taiteellisen työn inspiraation lähde on hänen oma äitinsä, joka teki aikoinaan täkkejä perheen arkikäyttöön kierrätysmateriaalista. Myös Hawash käyttää teoksissaan kierrätysmateriaaleja.

Kholod Hawash piti kesällä 2022 Galleria Huudossa yksityisnäyttelyn, jossa hän kertoi tarkastelevansa naisen suhdetta maailmaan, ympäristöön ja kotimaahan kukkasymbolin avulla. Hawash on osallistunut useisiin ryhmänäyttelyihin aiemmassa kotimaassaan ja viime vuosina Suomessa. Syksyllä 2022 hän osallistui myös ryhmänäyttelyyn Tekniikan museossa.

Kholod Hawashin työn keskiössä on käsillä tekemisen prosessi. Hän yhdistää perinteen ja nykyisyyden hienolla tavalla ja onnistuu luomaan persoonallisen värikylläisen tarinoiden maailman.



KHOLOD HAWASH Wild Song, 2022, hand-sewn fabric, 300 x 200 cm. Courtesy of the artist.

William Thuring -nimikkopalkinnot


Yhdeksän nimikkopalkintoa jaettiin seuraaville kuvataiteilijoille:


Ville Andersson (s. 1986, Pernaja), Helsinki / piirustus, maalaus, valokuva, digitaalinen taide

Sami Havia (s. 1982, Säkylä), Helsinki / maalaus, piirustus

Viljami Heinonen (s. 1986, Tampere), Vesilahti / maalaus öljyvärein

Jonna Kina (s. 1984, Lappeenranta), Helsinki / video, ääni, installaatio, teksti, valokuva

Saija Kivikangas (s. 1984, Mikkeli), Lahti / maalaus

Ville Löppönen (s. 1980, Savonlinna), Helsinki / maalaus

Raisa Raekallio (s. 1978, Kittilä) ja Misha del Val (s. 1979, Bilbao, Espanja), Sirkka, Kittilä / maalaus yhteistyössä

Anna Rokka (s. 1986, Delsbo, Ruotsi), Helsinki / installaatio

Niina Villanueva (s. 1984, Tampere), Helsinki / maalaus, kuvanveisto


VILLE LÖPPÖNEN Study for Guernica, 2022, akryyli, öljyväri ja öljypastelli pellavakankaalle, 270 x 600 cm, yksityiskokoelmassa

VILJAMI HEINONEN Homeland, 2022, öljy kankaalle, 180 x 150 cm


Edvard Richter -palkinto Sofia Lahdelle ja Jane Vuoriselle


Suomen Taideyhdistys myöntää vuosittain yhden Edvard Richter -kirjallisuuspalkinnon ansiokkaasta, vuoden aikana julkaistusta kuvataidekirjasta tai -kirjoituksesta. Palkintosumma on 10 000 euroa.


Tänä vuonna palkinnon saivat tutkija Sofia Lahti (s. 1976) ja taidehistorioitsija Jane Vuorinen (s. 1986) toimitustyöstään kirjaan Piktorialismi – valokuvataiteen synty. Kirjan ovat kustantaneet kustannusosakeyhtiö Parvs ja Suomen valokuvataiteen museo. Suomen Taideyhdistyksen kirjallisuuslautakunta haluaa palkinnolla kiinnittää huomiota toimitustyön tärkeyteen kuvataiteen kirjoja julkaistaessa.


Kirjan aihe, reilu sata vuotta sitten innostanut piktorialismi, joka yhdistää kuvataiteen ilmaisua valokuvataiteeseen, herää teoksessa monipuolisena ilmiönä eloon. Artikkelikokoelmana julkaistu kirja sisältää kirjoituksia kolmeltatoista kirjoittajalta. Suuren kirjoittajajoukon tekstit on valikoitu huolellisesti ja jokaisen kirjoittajan ääni nousee tunnistettavana esiin samalla kun itsenäiset artikkelit on editoitu eheäksi kokonaisuudeksi. Kaiken kaikkiaan erinomainen toimitustyö on tuottanut hiottua ilmaisua kuvatekstejä myöten.



KUVA: Sanna Peurakoski

Vuoden 2022 aikana Suomen Taideyhdistyksen kirjallisuuslautakunta perehtyi laajasti taidekirjallisuuteen. Tänä vuonna taidekirjallisuuden joukossa oli erityisen kiinnostavia näyttelykatalogeja sekä näyttelyiden ohessa julkaistuja muita taidekirjoja. Näistä esiin nousivat sellaiset kirjat, jotka toimivat omina itsenäisinä kirjallisina teoksinaan myös näyttelyn ulkopuolella. Tällainen on muun muassa Hämeenlinnan taidemuseon Käännekohta-näyttelyn yhteydessä julkaistu Ville Hännisen tietokirja Käännekohta: kansitaiteen nousu 1950–60-luvuilla. Kiinnostavaan luovaan ilmaisuun ja kirjoitustyöhön luotti Hanna Weseliuksen toimittama esseekokoelma Jälki – kirjoituksia valokuvasta (Kustantamo S&S).

Tämän vuoden kirjoista nousi esiin toimitustyön tärkeys. Erinomaisen toimitustyön tunnistaa muun muassa aiheen monipuolisesta käsittelystä sekä kielellisestä huolellisuudesta, joka kantaa halki laajan kirjoittajajoukon tuottamien tekstien.

Hyvä toimitustyö kannattelee kirjoittajaa. Pienet resurssit eivät aina mahdollista paneutuvaa toimitustyötä saatikka kustannustoimittajan palkkaamista. Kustannustoimittaja ja toimittaja ovat kuitenkin juuri niitä ammattilaisia, jotka ohjaavat kirjoittajaa kohti parasta mahdollista lopputulosta.

Asiantuntevan toimittajan huomassa on turvallista kirjoittaa. Voi luottaa siihen, että virheet huomataan, kielelliset solmut avataan ja vasta lentoon nousemassa olevat ajatukset kannatellaan loppuun asti.

Nykyjulkaisemisen haasteita ovat kiireaikataulu sekä tiedonkulun ongelmat. Kirjoittaja ei aina tiedä, millaisia muita tekstejä samaan kirjaan on tulossa. Myös palautetta tekeillä olevasta tekstistä voi olla vaikea saada. Tavallinen ongelma on myös se, että kirjoittajalle annetaan liian vähän aikaa tekstin kirjoittamiseen, eikä hänelle kerrota, mitkä julkaisun tavoitteet ovat ja kuinka niihin toimitustyössä pyritään.

Hyvä toimitustyö pitää huolen siitä, että kirjoittaminen on rauhan tila. Nopean reaktiivisuuden sijaan on aikaa ajatella. Riittävän ohjeistuksen ohjaamana on varaa myös eksyä. Huolellinen toimitustyö, kuten palautteen antaminen sekä faktan- ja kielentarkastus, luovat perustan laatukirjoittamiselle.

Kaikki lähtee kunnianhimosta ja tavoitteen asettamisesta niin koko julkaisulle kuin yksittäiselle kirjoitukselle, oli kyseessä kuvateksti, lyhyt näyttelyesittely tai artikkeli.



KUVA: Sanna Peurakoski



Nuorten taiteilijoiden apurahat


Kolmekymmentä nuorta taiteilijaa sai 6 000 euron suuruisen apurahan. Hakemuksia tuli kaikkiaan 331 kpl. Apurahaa voivat hakea enintään 35-vuotiaat, ammattiin valmistuneet kuvataiteilijat.


  1. Aho Miina (s. 1990, Helsinki), Helsinki / piirustus, serigrafia

  2. Blomberg Lotta (s. 1990, Kuopio), Helsinki / valokuva, video, ryijy

  3. Bruel Océane (s. 1991, Montpellier, Ranska), Helsinki / kuvanveisto, installaatio

  4. Fleischmann Dominik (s. 1989, Würzburg, Saksa), Helsinki / valokuva

  5. Fox Maija (s. 1998, UK), Helsinki / kuvanveisto

  6. Heikkinen Joa (s. 1992, Jyväskylä), Turku / liikkuva kuva, valokuva, ääni

  7. Heinonen Toûa (s. 1990, Jyväskylä), Tampere / installaatio, performanssi, kuvanveisto, video

  8. Heinänen Pauliina (s. 1992, Helsinki), Helsinki / valokuva

  9. Helenius Venla (s. 1989, Turku), Helsinki / videotaide

  10. Hemmilä Heidi / Hemuloordi (s. 1989, Tampere), Helsinki / keramiikka, videotaide

  11. Itälinna Roope (s. 1990, Pori), Turku / maalaus

  12. Jasu Appu (s. 1987, Tammela), Helsinki / video, valokuva, ääni

  13. Jula Henna (s. 1990, Turku), Helsinki / maalaus

  14. Kevarinmäki Eetu (s. 1993, Seinäjoki), Helsinki / käsitetaide

  15. Kiviniemi Ville (s. 1986, Vantaa), Turku / piirustus

  16. Kojonen Maria (s. 1989, Alahärmä), Helsinki / valokuva, video, teksti

  17. Krage Annaliisa (s. 1993, Kiel, Saksa), Espoo / maalaus

  18. Kuokkanen Essi (s. 1991, Pieksämäki), Helsinki / maalaus

  19. Leinonen Ari-Pekka (s. 1988, Paltamo), Helsinki / äänitaide

  20. Leskinen Kira (s. 1987, Helsinki), Helsinki / skanneripohjainen valokuva ja tuftaustekniikka

  21. Murphy Aaro (s. 1991, Jyväskylä), Amsterdam / kuvanveisto, installaatio, ääni

  22. Niskala Jenni (s. 1990, Lahti), Helsinki / painotekniikat (telaus, puupiirros, mokulitografia)

  23. Paananen Rainer (s. 1990, Vantaa), Vantaa / valokuva, ääni, installaatio

  24. Reuter Oliver (s. 1994, Parainen), Helsinki / piirustus, maalaus

  25. Räinä Harriina (s. 1989, Kemi), Helsinki / taidegrafiikka, valokuva, kuvanveisto

  26. Sarpaniemi Emma (s. 1993 Helsinki), Helsinki / valokuva

  27. Tanttu Ananya (s. 1994, Helsinki), Helsinki / valokuva, liikkuva kuva, installaatio

  28. Toivonen Jenni (s. 1993, Tampere), Lissabon ja Helsinki / valokuva, liikkuva kuva, installaatio

  29. Zhiyu Xiao (s. 1995, Hu Nan, Kiina), Helsinki / maalaus, installaatio

  30. Yksi apurahansaaja ei antanut lupaa julkaista tietojaan.


RAINER PAANANEN Playing A Round, 2021, kehystetty pigmenttivedos, 70 x 51 cm


Signe Tandefelt -apurahat


Signe Tandelfeltin nimeä kantavat apurahat myönnetään kuvataidekriitikoille ja muille kuvataiteesta kirjoittaville erilaisiin kirjoittamista edistäviin sekä kirjoituskulttuuria elävöittäviin hankkeisiin. Hakemuksia tuli tänä vuonna 22 kpl. Apurahoja myönnettiin kahdeksalle hakijalle yhteensä 10 000 euroa.


  1. Ahokas Kukka-Maria (s. 1987, Vantaa), Vantaa / 1 000 € / nuorille lukijoille suunnattu artikkelikokoelma ilmastokriisiä töissään käsittelevien kuvataiteilijoiden haastatteluista

  2. Hagman Henri (s. 1974, Oulu), Rovaniemi / 1 000 € / taidepoliittisen ja -teoreettisen esseekokoelman viimeistely

  3. Helenius Elisa (s. 1981, Helsinki), Helsinki / 1 500 € / matka-apuraha Gwangjun biennaaliin Etelä-Koreassa

  4. Hänninen Ville (s. 1976, Jyväskylä), Helsinki / 1 690 € / sarjakuva-aiheisen esseekirjan kirjoitustyö

  5. Kangasvuo Jenny (s. 1975, Helsinki), Oulu / 1 000 € / neljä kuvataidekritiikkiä Kulttuurilehti Kaltioon Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueen taidetapahtumista

  6. Kihlman Asta (s. 1977, Turku), Turku / 1 500 € / matka-apuraha New Yorkiin, tutustuminen New Yorkin taidekenttään ja Frieze New York -taidetapahtumaan

  7. Mustekala ry / 1 560 € / taidekritiikkien ja esseiden kirjoituspalkkioihin ja tekstien toimittamiseen

  8. Uoti Jaakko (s. 1987, Helsinki), Helsinki / 750 € / matka-apuraha RIBOCA3-triennaaliin, tutustuminen Latvian ja Liettuan nykytaidekenttään ja gallerioihin


Henri Hagman kirjoittaa. KUVA: Päivi Kallio


Suomen Taideyhdistyksestä


Vuonna 1846 perustettu Suomen Taideyhdistys tukee suomalaista kuvataidetta ja edistää sen tuntemusta ja harrastusta. Vuosittain jaettavista palkinnoista ja apurahoista päättää yhdistyksen hallitus lautakuntien ehdotusten pohjalta.

Dukaatti- ja Tunnustuspalkinto, nuorten taiteilijoiden apurahat:


Apuraha- ja palkintolautakunnassa työskentelivät kuvataiteilija Antti Tanttu (pj.), kuvataiteilija Heini Aho, kuvataiteilija Susanne Gottberg, FM Pessi Rautio ja dosentti, FT Riikka Stewen.


Edvard Richter -palkinto, Signe Tandefelt -apurahat:


Kirjallisuuslautakunnassa työskentelivät kriitikko, FL Asko Mäkelä (pj.), kriitikko, KuM Helen Korpak ja kriitikko, FT Sini Mononen.


William Thuring -palkinnot:


William Thuring -palkintolautakunnassa työskentelivät kriitikko, FL Asko Mäkelä (hallituksen varapuheenjohtaja) ja FK Päivi Karttunen (hallituksen jäsen).


Comments


bottom of page