Suomen Taideyhdistys jakoi lähes 300 000 euroa kuvataiteelle
Suomen Taideyhdistys myöntää vuosittain kolmetoista merkittävää taidepalkintoa (Dukaattipalkinto nuorelle taiteilijalle, Tunnustuspalkinto varttuneelle taiteilijalle, kymmenen William Thuring -palkintoa 35–45-vuotiaille taiteilijoille ja Edvard Richter -kirjallisuuspalkinto) sekä jakaa apurahoja nuorille taiteilijoille ja taiteesta kirjoittaville. Palkintojen ja apurahojen yhteissumma oli tänä vuonna 298 500 euroa.
Dukaattipalkinto Emilia Tannerille
Nuoren taiteilijan Dukaattipalkinnon sai kuvataiteilija Emilia Tanner. Palkintosumma on 16 000 euroa. Vuonna 1858 perustettu Dukaattipalkinto on Suomen vanhin taidepalkinto ja Suomen Taideyhdistyksen palkinnoista merkittävin.
Emilia Tanner (s. 1990, Espoo) työskentelee pääasiallisesti paperin parissa. Äärimmäisen pelkistettyjen mutta esteettisten töiden pinnassa on läsnä materiaalisuus. Teoksien pintaa rikotaan ja lävistetään, jolloin sen illuusio rikkoutuu. Tanner käsittelee teoksissaan ajan, muutoksen ja katoavaisuuden teemoja. Joskus valo muokkaa paperia hitaasti, joskus Tanner polttaa sitä nopeasti laserilla. Tannerin työskentely ulottuu grafiikasta veistoksellisuuteen, minimalistisesta monumentaaliseen. Teokset ovat monitasoisia, niitä voi kokea läheltä tai kaukaa, mittakaava liikkuu pienestä suureen ja takaisin.
Emilia Tanner on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2021. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. Tannerin töitä on ollut esillä Suomessa ja kansainvälisesti.
Tunnustuspalkinto Ulla Jokisalolle
Tunnustuspalkinto merkittävästä elämäntyöstä taiteen parissa myönnettiin kuvataiteilija Ulla Jokisalolle. Palkintosumma on 10 000 euroa.
Ulla Jokisalo (s. 1955, Kannus) kuvaa muistoja ja muistia. Jokisalo on pitkän uransa aikana uudistanut valokuvataiteen konventioita ja rikkonut niitä ennakkoluulottomasti. Jokisalo tulkitsee perhealbumien vanhoja valokuvia ja käsittelee muistojen kokemuksia uudelleen. Kuvasta tulee oman lapsuusmuiston uudelleentulkinta. Ompelemalla lankaa kuvaan tai leikkaamalla kuvakollaaseja Jokisalo rikkoo ja eheyttää. Teokset ovat tarinallisia, feministisiä ja psykologisia. Myös teoksien nimet ovat tärkeitä Jokisalon töissä, ne ovat monimerkityksellisiä ja luovat paradoksaalisia, arvoituksellisia tasoja teoksiin.
Ulla Jokisalo valmistui valokuvaajaksi Taideteollisesta Korkeakoulusta 1983. Hänellä on ollut lukuisia yksityisnäyttelyitä, mm. takautuvat näyttelyt Kuopion taidemuseossa 1993, Helsingin kaupungin taidemuseossa 2001 ja nykyisessä HAM:issa 2018. Ulla Jokisalo on saanut Valtion taidepalkinnot vuosina 1984 ja 2001, Suomen Kulttuurirahaston palkinnon 2001 sekä Pro Finlandian 2010. Vuosina 2004–09 Jokisalo toimi valokuvataiteen professorina Taideteollisessa korkeakoulussa. Jokisalo asuu ja työskentelee Helsingissä.
William Thuring -palkinnot
William Thurings stiftelse on Suomen Taideyhdistyksen tärkein tukija. William Thuringin nimeä kantavat palkinnot, yksi pääpalkinto ja yhdeksän nimikkopalkintoa, myönnetään 35–45-vuotiaille kuvataiteilijoille. Pääpalkinto on suuruudeltaan 14 000 euroa, nimikkopalkinto 6 500 euroa.
William Thuring -pääpalkinto Kari Vehosalolle
Kari Vehosalo (s. 1982, Ylöjärvi) tunnetaan eritoten taidokkaista ja kiinnostavista maalauksistaan. Vehosalon teoksille ominaista on kirurgisen tarkka ja valokuvamainen kuvakieli, jossa on viileän monokromaattinen väripaletti. Hän työskentelee myös muiden tekniikoiden, kuten esineteosten, kuvanveiston, valokuvan ja installaation parissa. Vehosalon työskentelytapa on meditatiivisen pohdiskelevaa ja hidasta, kriittistä todellisuuden tutkintaa. Teokset käsittelevät psykologisia, kaikille yhteisiä teemoja: seksuaalisuutta, valtaa, sosiaalista todellisuutta ja yksilön suhdetta siihen. Vehosalon taiteen ytimessä on humanismin perinne, kiinnostus ihmiselämän monimutkaisuutta kohtaan.
Kari Vehosalo on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta 2010. Vehosalon teoksia on useissa, keskeisissä suomalaisissa julkisissa taidekokoelmissa ja hänen teoksiaan kuuluu myös yksityiskokoelmiin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Vehosalo on vuoden Ars Fennica 2017 -palkinnon voittaja. Hänellä on ollut useita yksityis- ja ryhmänäyttelyitä gallerioissa ja museoissa. Vehosalon viimeisin isompi soolonäyttely oli Sara Hildénin taidemuseossa 2021. Taiteilijan työnsä ohella Vehosalo on toiminut myös Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa maalaustaiteen professorina.
William Thuring -nimikkopalkinnot
Yhdeksän nimikkopalkintoa jaettiin seuraaville kuvataiteilijoille:
Estarriola Anna (s. 1980 Banyoles, Espanja), Helsinki / mediataide, kuvanveisto, performanssi
Hämäläinen Eveliina (s. 1984 Hyvinkää), Helsinki / maalaus
Ingman Lotta (s. 1978 Pori), Vihti / maalaus
Jurvanen Inka-Maaria (s. 1980 Espoo), Vantaa / piirustus, maalaus
Kanto Hanna (s. 1981 Tornio), Helsinki / maalaus
Laakso Tuomo (s. 1980 Heinola), Helsinki / maalaus
Puolakka Anni (s. 1983 Oulu), Helsinki / video, performanssi
Regan Tomas (s. 1979 Tampere), Tampere / grafiikka
Stereo Maria (s. 1979 Rauma), Sahalahti / kuvanveisto
Edvard Richter -palkinto Jyrki Siukoselle
Suomen Taideyhdistys myöntää vuosittain yhden Edvard Richter -kirjallisuuspalkinnon ansiokkaasta, vuoden aikana julkaistusta kuvataidekirjasta tai -kirjoituksesta. Palkintosumma on 10 000 euroa.
Vuonna 2023 palkinto myönnetään kuvataiteilija, tutkija Jyrki Siukoselle (s. 1959, Tampere) pitkästä ja monipuolisesta työstä taidekirjoittajana. Siukoselta ilmestyi seurattavan vuoden aikana peräti kaksi kirjaa, teokset Ensimmäinen — Carl Eneas Sjöstrandin istuva Porthan (SKS 2023) sekä Humpuukia ja hulluutta — Uuden taiteen vastaanotto 1910-luvun Suomessa (SKS 2023). Tämän lisäksi raati kiinnitti huomiota Siukosen esseeseen “Löylytetty Afrodite” kirjassa Taidesauna (Serlachius Museot, Parvs 2023) ja lyhyeen tekstiin “So long, Salong – lyhyt kommenttiraita” teoksessa Salong 3+ (Parvs 2023).
Siukonen on toiminut taidekirjoittajana jo usean vuosikymmenen ajan ja julkaissut kirjoja suomalaisen taiteen historiasta, kritiikki-instituutiosta, venäläisestä avantgardesta sekä taiteellisesta tutkimuksesta. Tänä vuonna arvioidut kirjat kuvaavat kirjoittajan kykyä paneutua pieniin yksityiskohtiin ja tuottaa niistä perehtynyttä, asiantuntevaa ja elävää tutkimuksellista tekstiä. Kirjoittajana Siukonen on mukaansatempaava. Hän hallitsee laajan ja suppean muodon sekä osaa kuvata historiallisia kaaria ja pikkuruisia yksityiskohtia. Siukosella on taiteen tutkijan tärkein kyky: omaehtoinen katse, joka tietää mihin tarkentaa etsiessä hyvää tarinaa, oivaltavaa temaattista kokonaisuutta tai sivuutettua taiteenhistorian kuriositeettia. Toisaalta kummallisimmatkaan historian nyrjähdykset eivät olet Siukosen käsissä turhia poikkeamia. Kaikki on taitavasti kontekstoitu, perusteellisesti alustettu ja oivaltavasti esitelty lukijan löydettäväksi.
Siukosen kirjallinen tyyli on rikasta. Hän kirjoittaa “saunanpuhtaasta klassismista” sekä höyrystä sakean kylpijöiden maailman tuonpuoleiseen viittaavana “alisena”, jossa kuollutkin virkoaa uuteen elämään. Suomalaisen taidemaailman kapeakatseisuus kostautuu Humpuukia ja hulluutta -kirjan sivuilla, kun kansainvälisen taiteen huippunimet saavat matalaotsaisessa pohjolassa nyrpeän vastaanoton eivätkä päädy täkäläisiin kokoelmiin. Aivan keskeistä suomalaisen veistotaiteen historiaa edustaa Siukosen kirja Ensimmäinen, jossa kirjoittaja tarkastelee ruotsalaisen kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrandin veistämää monumenttia Henrik Gabriel Porthanista. Turussa vuonna 1864 paljastettu teos oli ensimmäinen julkinen veistos maassamme. Sen historiaa Siukonen avaa pienintäkään veistoksen puvunnappia unohtamatta.
Tänä syksynä kulttuurikentällä on keskusteltu laajasti taiteellisen akateemisen tutkimuksen laadusta. Lautakunta haluaa nostaa esille Siukosen työn arvon myös tässä ajankohtaisessa kontekstissa esimerkkinä korkeatasoisesta akateemisesta työstä. Suomen ensimmäinen Kuvataideakatemiasta väitellyt kuvataiteen tohtori Siukonen on osallistunut aktiivisesti taidehistorian kirjoittamiseen ja tehnyt kirjoittavana taiteilijana arvokasta pioneerityötä. Siukosen teksteissä taiteilijuus ei ilmene suurpiirteisyytenä, vaan itsereflektiivisenä laaja-alaisuutena ja tarkkakatseisuutena, jossa taiteen tutkimuksen parhaat puolet tiivistyvät kirkkaasti ja omaäänisesti.
Jyrki Siukonen väitteli kuvataiteen tohtoriksi vuonna 2001 ja on sittemmin toiminut Kuvataideakatemian professorina ja tutkijana. Hänen teoksensa Mies palavassa hatussa (SKS) sai vuonna 2006 Laurin Jäntin säätiön palkinnon. Kuvataiteen valtionpalkinto Siukoselle myönnettiin vuonna 2017.
Nuorten taiteilijoiden apurahat
Kolmekymmentä nuorta taiteilijaa sai 6 000 euron suuruisen apurahan. Hakemuksia tuli kaikkiaan 358 kpl, joista 3 kpl oli ryhmähakemuksia. Apurahaa voivat hakea enintään 35-vuotiaat, ammattiin valmistuneet kuvataiteilijat.
1. Cemin Laura (s. 1992, Italia), Helsinki / performanssi, installaatio
2. Choo Wen Yi Säde Eddie (s. 1988, Petaling Jaya, Malesia), Helsinki / installaatio, mediataide
3. Coffin Alyssa (s. 1991, Attleboro, USA), Helsinki / performanssi, installaatio
4. Enegren Matilda (s. 1989, Vaasa), Helsinki / maalaus
5. Haapamäki Sofia (s. 1991, Turku), Helsinki / installaatio, maalaus
6. Halonen Jemiina (s. 1988, Askola), Helsinki / grafiikka, piirustus
7. Henttu Sini (s. 1988, Kouvola), Helsinki / installaatio, video
8. Huotari Kaisa (s. 1994, Jyväskylä), Helsinki / maalaus, installaatio
9. Hyrri Juliana (s. 1989, Kohtla-Järve, Viro), Helsinki / maalaus, piirustus
10. Hyry Adele (s. 1994, Espoo), Helsinki / valokuva, installaatio
11. Joki Verna (s. 1988, Tampere), Helsinki / piirustus, maalaus
12. Korhonen Siiri (s. 1992, Oulu), Helsinki / kuvanveisto, tekstiilitaide
13. Käyhkö Maija (s. 1992, Savonlinna), Berliini / kuvanveisto, installaatio
14. Köykkä J.P. (s. 1987, Seinäjoki), Ylöjärvi / maalaus, installaatio
15. Lietonen Eeva (s. 1987, Lahti), Helsinki / maalaus, kuvanveisto
16. Manuchar Zagros (s. 1990, Sulaimaniyya, Irak), Helsinki / video, valokuva
17. Niskanen Anna (s. 1990, Helsinki), Helsinki / valokuva, grafiikka
18. Pathirane Henrik (s. 1987, Tukholma, Ruotsi), Helsinki / käsitetaide, installaatio
19. Rahikainen Jelina (s. 1993, Espoo), Helsinki / maalaus, kuvanveisto
20. Ruuska Ville (s. 1987, Jyväskylä), Turku / kuvanveisto, valokuva
21. Salvesen Aleksander (s. 1990, Lieto), Helsinki / mediataide, kuvanveisto
22. Suomenrinne Lada (s. 1995, Murmansk, Venäjä), Espoo / valokuva, video
23. Takala Anni (s. 1990, Lahti), Lappeenranta / piirustus, grafiikka
24. Toija Leevi (s. 1998, Helsinki), Helsinki / video, installaatio
25. Tvaltvadze Sauli (s. 1996, Lappeenranta), Helsinki / video, mediataide
26. Uuttula Silja (s. 1988, Savitaipale), Joensuu / maalaus, piirustus
27. Vaarnamo Aarni (s. 1989, Helsinki), Helsinki / video, mediataide
28. Varjo Fanny (s. 1995, Espoo), Helsinki / kuvanveisto, installaatio
29. Yrjölä Eero (s. 1990, Akaa), Helsinki / installaatio, valokuva
30. Zhou Yujie (s. 1997, Chengdu, Kiina), Helsinki / valokuva, video
Signe Tandefelt -apurahat
Signe Tandelfeltin nimeä kantavat apurahat myönnetään kuvataidekriitikoille ja muille kuvataiteesta kirjoittaville erilaisiin kirjoittamista edistäviin sekä kirjoituskulttuuria elävöittäviin hankkeisiin. Hakemuksia tuli tänä vuonna 37 kpl, joista 6 oli ryhmähakemuksia. Apurahoja myönnettiin yhdeksälle hakijalle yhteensä 10 000 euroa.
1. Hannula Mia (s. 1971, Turku), Turku / 1 000 € / työskentelyapuraha kriittisen kulttuurienvälisyyttä käsittelevän esseen kirjoittamista varten
2. Karjalainen Eero (s. 2001, Helsinki), Helsinki / 1 100 € / matka-apuraha vuoden 2024 Venetsian biennaaliin sekä Manifesta 15 -biennaaliin
3. Kolu Marja (s. 1956, Kemi), Kuni / 1 000 € / matka-apuraha Pohjanmaan ja Pohjoispohjanmaan alueen näyttelytoimintaan tutustumiseen ja kritiikkien kirjoittamiseen alueen näyttelyistä
4. Koskela Minnamaria (s. 1970, Helsinki), Jyväskylä / 800 € / matka-apuraha vuoden 2024 Venetsian biennaaliin ja siitä kirjoittamiseen
5. Lecklin Johanna (s. 1972, Helsinki), Helsinki / 1 000 € / esseekirjan kirjoittajapalkkioihin
6. Nyman Hannele (s. 1965, Helsinki), Helsinki / 1 200 € / suomalaisten taiteilijakirjan tekijöiden työskentelystä ja teoksista kirjoittamiseen
7. Pulkkinen Joonas (s. 1988, Porvoo), Helsinki / 1 200 € / matka-apuraha Gwangju Biennaleen ja kirjoittamiseen etelä-korealaisen nykytaiteen yhteyksistä maan poliittiseen historiaan ja kansainvälisiin taidemarkkinoihin
8. Sutinen Aino (s. 1983, Espoo), Helsinki / 1 000 € / kuvataidepainotteisten sarjakuvakritiikkien kirjoittamiseen Sarjainfo-lehteen
9. Suomen valotaiteen seura FLASH / 1 700 € / valotaiteeseen keskittyvän kriitikkoseminaarin järjestämiseen ja sen tuloksena syntyvien kritiikkien julkaisuun
Suomen Taideyhdistyksestä
Vuonna 1846 perustettu Suomen Taideyhdistys tukee suomalaista kuvataidetta ja edistää sen harjoittamista ja harrastamista. Vuosittain jaettavista palkinnoista ja apurahoista päättää yhdistyksen hallitus lautakuntien ehdotusten pohjalta.
Dukaatti- ja Tunnustuspalkinto, nuorten taiteilijoiden apurahat:
Apuraha- ja palkintolautakunnassa työskentelivät kuvataiteilija Antti Tanttu (pj.), kuvataiteilija Heini Aho, kuvataiteilija Susanne Gottberg, FM Pessi Rautio ja dosentti, FT Riikka Stewen.
Edvard Richter -palkinto, Signe Tandefelt -apurahat:
Kirjallisuuslautakunnassa työskentelivät kriitikko, KuM Helen Korpak (pj), kriitikko, FT Sini Mononen ja TaT, kirjailija, valokuvataiteilija Hanna Weselius.
William Thuring -palkinnot:
Lautakunnassa työskentelivät FK Päivi Karttunen (hallituksen jäsen) ja FM Sarianne Soikkonen (hallituksen jäsen).