Suomen Taideyhdistyksen Edvard Richter -palkinto 2021
Filosofian tutkijatohtori Sanna Tirkkonen (s. 1980) palkittiin Edvard Richter -palkinnolla esseestään Vallan jännitteiset ilmapiirit, joka julkaistiin osana Kari Vehosalon näyttelykatalogia. Sara Hildenin museossa vuonna 2021 esillä ollut näyttely esitteli Vehosalon fotorealistista tarkkuutta tavoittelevia ja psykologisesti pakahtuneita maalauksia. Tirkkonen tavoitti esseessä teosten paineisen ja osin kauhuun taittuvan tunnelman.
Vehosalon teoksia käsittelevä teksti ei ollut ensimmäinen kerta, kun Tirkkonen palkittiin taidekirjoittajana. Vuonna 2020 hän sai Koneen Säätiön Vuoden tiedekynä -palkinnon artikkelista, jossa hän käsitteli yksinäisyyttä Tove Janssonin muumikirjojen avulla. Kirjallisuuden ja maalaustaiteen lisäksi hän on kirjoittanut aikaisemmin myös tanssitaiteesta.
Sanna Tirkkonen
Millainen kokemus maalauksista kirjoittaminen oli? Eroaako se jollain tapaa muista taiteen lajeista kirjoittamisesta? ”Maalauksesta ja kaunokirjallisuudesta kirjoittamisessa on paljon samaa. Kirjoitin sekä muumeja käsittelevän tekstin että Vehosalon maalauksia pohtivan esseen samassa paikassa, korpeen vetäytyneenä. Minulle oli tärkeää luoda tekstiin rytmi, joka syntyy teoksista, joista kirjoitan. Vaikka prosessit muistuttavat toisiaan, sanataiteen, tanssin ja maalaustaiteen sanallistamisessa on kuitenkin myös eroja. Ero on jo kehollinen ja syntyy taiteenlajien kokemuksesta. Maalausta katsotaan aivan erilaisen kehollisen kokemuksen kautta kuin esimerkiksi kirjoja luetaan. Kirjoittaessani kaunokirjallisesta teoksesta käperryin enemmän sisään päin.” Filosofille taiteesta kirjoittaminen ei ole vierasta. Taide tarjoaa kentän, jonka avulla eri ilmiöitä voidaan tarkastella eri tavoin kuin teoreettisissa teksteissä.
”Taiteen avulla löytyy ilmiöitä ja tapoja katsoa asioita, jotka haastavat sekä teorioita että totuttuja tapoja käsittää maailmaa. Tanssista kirjoittaessa ajattelin häpeää, Vehosalon teoksia katsomalla pääsin oudon kokemuksen äärelle.”
Kari Vehosalon näyttelykatalogi. KUVA: Sara Hildénin taidemuseo
Kari Vehosalon maalaukset haastavat katsojan tarkalla ja suoralla ilmaisulla, joka herättää kuitenkin läheltä tarkasteltuna vieraannuttavia tunnetiloja. Mielensisäiset liikkeet ja filosofinen pohdinta ovat keskeinen osa teoksia, jotka tunnetaan voimakkaasta psykologis-filosofisesta latauksesta. Kirjoittajalle ne asettavat vaativan lähtöasetelman: äärimmilleen viritetty ilmaisu edellyttää myös sanallista tarkkuutta.
”Maalaukset ohjasivat merkittävästi tekstin rytmiä. Vehosalon tuotannossa on useita ahtaan tuntuisia tilanteita. Hän esimerkiksi sommittelee maalauksiin biedermeierhuonekaluja, jotka näyttävät liian pieniltä suhteessa ihmiskehoihin. Sommitelmat luovat tukossa olevia tiloja, joista kirjoittaessa myös tekstistä tulee tiivis ja toistavampi.”
Tällä hetkellä Tirkkonen työstää kirjaa Heidelbergin psykiatrisesta sairaalasta löytyvästä Prinzhorn-kokoelmasta, joka käsittää eurooppalaista sairaaloista kerättyä potilaiden tekemää taidetta vuosien 1840–1940 väliltä. Tulevassa kirjassa hän lähestyy mielenterveyden teemoja kokoelman teosten avulla.
Artikkeli on julkaistu Suomen Taideyhdistyksen jäsenlehdessä 1/2022.